Hakuprosessista

Ajattelin kirjotella vähän mun omasta hakuprosessista hammaslääkikseen. Täähän ei nimittäin ollut ihan ensimmäisenä kirkkaana mielessä, ku mietin, että minne haen :)

Valmistuin ylioppilaaksi keväällä 2008. En oikeen tiennyt sillon, mitä haluan tehä. Alunperin oli tarkotus mennä mun serkun kanssa Itävaltaan töihin ja sillä tavalla kehittää saksan kielen taitoa. Mun serkku pääsisikin sitten lukemaan saksaa Jyväskylän yliopistoon, niin en halunnut yksinkään lähteä. Olin hakenut mm. opiskelemaan biokemiaa Ouluun, Tampereelle ja Helsinkiin, joista pääsin Ouluun.

Ajattelin kyllä, että biokemia voisi ehkä olla mun juttu. Kuitenkin huomasin aika nopeasti, että olin  liian epäkypsä yliopistoon. Mun opiskelumotivaatio oli olematon. Tentit uusittiin neljä kertaa, eikä sittekään välttämättä läpi. Aika paljon tuli keskityttyä ensimmäisen vuoden aikana kaikkeen muuhun paitsi opiskeluun. Muutoin olin kyllä yliopistoelämästä innoissani, kuten esimerkiksi kaikista viikolla järjestettävistä bileistä. Uskon, että opiskelumotivaatioon vaikutti myös se, että olin kuvitellut biokemian opiskelun olevan erilaista kuin se todellisuudessa oli. Lisäksi kaikki ympärillä olevat ihmiset kemialta ja biokemialta aikoivat hakea lääkikseen. Varmaan mulla tuli osittain siitäkin ajatus, että itekki voisi tässä samassa imussa aloittaa pääsykokeisiin lukemisen. Nimittäin en ollut pahemmin lukenut biokemian pääsykokeisiin ylioppilaskeväänä.

Mietin kauan, mikä ala minua kiinnostaisi. Päätin ensin hakea Kuopioon lukemaan farmasiaa. Seurailin siinä sivussa muiden lääkishypetystä.  Itsellänikin heräsi kiinnostus, mutta ei lääkistä vaan hammaslääkistä kohtaan. Ajattelin aluksi, että musta ei varmaankaan ois noin isoon pääsykoeluku-urakkaan. Sitten ajattelin, että eihän se oo mistään pois, vaikka yrittäisi. Hammaslääkiksen ja farmasian pääsykokeet olivat kuitenkin samaan aikaan. Ajattelin, että haen ensin farmasialle. Voin sitten yrittää päästä farmasialta käsin päästä myöhemmin hammaslääkikseen, jos siltä tuntuu. Sitten, jos en ikinä pääsisikään, niin voisin pitää farmasiaa hyvänä B-suunnitelmana.

Hammaslääketieteessä kiinnosti ehkä se, että tavallaan ns. "erikoistuu" suoraan jollekin tietylle alalle ja omaa spesifiä tietämystä juuri tietyltä alueelta. Myös se, että voi tehdä esteettistä työtä, lisää alan mielenkiintoa. Lisäksi ala on hyvin operatiivinen, eli pääsee oikeasti tekemään jotain. Hoitoala on myös aina kiinnostanut mua ja ihmisten auttaminen.

Vaikka farmasian pääsykokeisiin lukemiseni oli kaukana järjestelmällisyydestä, niin pääsin kuitenkin opiskelemaan farmasiaa Kuopioon syksyllä 2009. Syksyn opiskelin motivoituneena ja sain jopa hyväksiluettua yhden kurssin biokemian opintojen avulla. Olin selkeästi jo päässyt perille, miten yliopistossa kuuluu opiskella. Lähempänä joulua aloin suunnitella hampaalle hakemista. Tein lukuaikataulun jonkun valmennuskurssin opetusaikataulun mukaan. Osasin tehdä siitä onneksi sopivan löysän ja laitoin sinne jopa vapaapäiviä. Aloitin kunnolla lukemisen kuitenkin vasta tammikuussa, sillä ajattelin, että jos lukemisen aloittaa liian aikaisin, niin uuvahtaa nopeasti loppukirin aikoihin.

Parvekkeella kesäauringosta nauttimista

Kevät 2010 meni täysin koulujuttujen ja pääsykokeiden ehdoilla. Minulle oli uusi juttu panostaa johonkin niin paljon, että piti oikeasti kieltäytyä monista menoista, joista en olisi ennen kieltäytynyt. Olin nimittäin lukion opiskellut melko chillillä asenteella. Yo-arvosananikin ovat melko keskinkertaiset, mikä tarkoitti tietenkin sitä, että pääsykokeesta täytyy saada enemmän pisteitä. Vaikeuksia tuotti myös se, että en ollut käynyt lukiossa kuin yhden kurssin fysiikkaa ja lyhyen matikan. Esimerkiksi laskemistekniikan opiskelu piti aloittaa ihan alkeista. Onneksi löysin Kuopiosta samalta vuosikurssilta farmasialta lukukaverin, joka oli myös hakemassa hampaalle. Lukeminen ja pääsykoeasioiden yhdessä ääneen pohtiminen tsemppasi mua kyllä tosi paljon pänttäämisessä.

Aika paljon tuli opittua asioita pääsykoealueesta, opiskelusta ja itsestä lukukevään aikana. Sitten viimein koitti pääsykoe. Viisi tuntia tuntui tosi lyhyeltä ajalta ja kaikki asiat, joita olin monta kuukautta päntänny piti osata kirjoittaa oikein ja nopeasti paperille. Vastailin mahdollisimman pienellä käsialalla, jotta saan kaiken tiedon mahtumaan vastausriveille ja mietin, ehdinkö käydä edes vessassa. En kuitenkaan muista loppuiko aika varsinaisesti kesken, mutta varmasti olisin jatkanut sen kokeen kimpussa, jos mulle olisi annettu lisäaikaa. Olin yllättynyt, että osasin jopa tehdä fysiikan tehtäviä, joita kokeessa oli. Olin nimittäin kokenut fysiikan vaikeimpana osa-alueena. Vuoden 2010 koe käsitteli ydinfysiikkaa, jossa laskut eivät olleet mitenkään hullun vaikeita.

Kokeen jälkeen oli tosi väsähtänyt ja kaikkensa antanut olo. En halunnut jäädä katsomaan oikeita vastauksia tai mennä netin keskustelupalstoille lukemaan, mitä ihmiset olivat vastailleet. Halusin vain kaiken pois mielestä. Tietenkin jälkeenpäin tajusin muutamia "tyhmiä" virheitä helpoissa asioissa, joita olin tehnyt. Ei kuitenkaan auttanut miettiä niitä, koska kaikki, mitä oli pystynyt niin oli jo tehty. Piti vain odotella pääsykoetuloksia.

Tulokset taisivat tulla juhannuksen jälkeen. En päässyt sisään. Jäin 4 skaalatun pisteen päähän läpipääsyrajasta, mikä tietenkin on raakapisteinä huomattavasti enemmän. Olin kuitenkin ns. 12. varasijalla, vaikka siis varasijojahan ei ole. Loppujen lopuksi tulos antoi minulle positiivista energiaa, että minusta voi jopa olla tähän. Kävin skannaamassa pääsykokeeni muistoksi. Tuli heti tuloksen kuultua sellainen olo, että alan nyt jo lukemaan, mutta onneksi kuitenkin tulin järkiini.

Jatkoin farmasian opintoja siis vielä syksyllä 2010. Syksyn kävin farmasian kursseja ja päätin, että keväällä aloitan vasta pääsykokeisiin lukemisen. Lisäksi kävin syksyllä myös iltalukiossa fysiikan kursseja. Huomasin nopeasti, että minulla ei veinannut riitää aika, eikä motivaatio niihin kaiken muun opiskelun ohella, joten en saanut niistä ehkä niin paljon irti kuin olisi ollut mahdollista.

Farmasiallahan suoritetaan 2. vuoden keväällä 3 kuukauden mittainen apteekkiharjoittelu. Sain sovittua harjoittelupaikan Oulusta kevään sijasta kesälle, joten sain kivasti 3 kuukautta pääsykoelukuaikaa keväälle. Päätin tällä kertaa pelata varman päälle ja ilmottauduin noin 2 kuukauden mittaiselle valmennuskurssille.

Asuin tuon 3 kuukauden pätkän Kuopion sijaan Oulussa. Koko kevät meni opiskellessa. Kerran viikossa pidin vapaapäivän tai kaksi. Sitten tietenkin lähempänä pääsykoetta oli tiiviimpää. Muutoin päivät alkoivat klo 8:00 opiskelulla kirjastolla. Lounasaikaan opiskelijaravintolassa syömässä ja sitten takaisin kirjastolle. Sitten valmennuskurssille klo 17 ja kotona illalla yhdeksältä. Tietenkään valmennuskurssiakaan ei ollut ihan joka päivä, mutta silloin yritin lukea koko päivän niin kauan, mitä riitti puhtia. Oulussa mulla on pari ihanaa ystävää, jotka autto aina pakenemaan hetkeksi lukemiselta, etten ois vetäny itteeni ihan piippuun. Kuitenkin sitä vapaa-aikaakin on pakko pitää, että pysyy järjissään. Vaikka kuinka tuntuisi, että lukemista on paljon, eikä millään kerkeä.

Mun mielestä aina viimenen päivä ennen pääsykoetta oli vaikea. Yritin olla täysin lukematta koko päivän, ettei vaan stressaantuisi asioista, joita ei osaa, koska kaikkea ei vaan voi osata. Pääsykokeen jälkeen taas sitten oli tosi outo olo, kun olikin yhtäkkiä niin paljon vapaa-aikaa.

Tavallaan oli helpompi lukea toisella kertaa pääsykokeeseen, kun oli jo tiettyä pohjaa asioista. Pelkäsin koko ajan kuitenkin, että käynkö liian ylimieliseksi asioiden kanssa, jotka jo koen osaavani ja sitten mokaankin juuri niiden kohdalla kokeessa. Yritin olla pitämättä mitään koealueen asioita siis itsestään selvinä.

Sitten koitti toinen kerta pääsykokeessa. Koetta oli jo hiukan muutettu aiempien vuosien kokeista. Esimerkiksi saman tyyppistä aineistoa ei ollut, mitä oli aiempian vuosina ollut. Oli enemmänkin pieniä erillisiä tekstejä. Tein tehtäviä sitä mukaan, mikä lähti sujumaan. Jätin ne tehtävät sitten viimeisiksi, joihin en saanut heti vastattua kunnolla. Fysiikka olikin tässä vuoden 2011 pääsykokeessa minulle todella hankalaa. Muistelen, että oli jotain sähköfysiikan ja liikefysiikan tehtäviä. Sähköfysiikkaa en esimerkiksi ikinä oppinut tajuamaan, vaikka iltalukion fysiikan lisäksi sitä yritettiin valmennuskurssillakin kerrata. Mulle se vaikutti täysin ulkoa opeteltavalta asialta, enkä tosiaankaan sisäistänyt sitä. Kokeen jälkeen olikin fiilis, että en tainnut nyt todellakaan päästä sisälle. Edellisellä kerralla oli ollut parempi tatsi kokeessa. Kuitenkin vastailin tehtäviin niin mahdollisimman hyvin kuin pystyin, sillä koskaan ei voi tietää, miten pisterajat menee.

Pääsykokeen jälkeen menin ystävieni kanssa ulos syömään ja juhlistamaan kuohuvalla. Vähän sai ajatuksia pois pääsykokeesta. Sitten kuukausi odottelua, jotta tulokset tulevat. Oli välillä ihan sellainen olo, että itseni lisäksi ystäväni joutuvat varmasti pettymään, koska tuskin pääsin sisään. He taas olivat niin varman oloisia siitä, että kyllä tänä vuonna pääsen.

Kävin netissä jatkuvasti katsomassa kesäkuun lopulla, milloin tulokset tulevat. Sitten yhtenä aamuna ennen harjoitteluun menoa tsekkasin ne taas ja mitäs ihmettä - pääsin sisään!! Oli ihan uskomaton fiilis. Aloin vaan hulluna itkemään ja nauramaan samaan aikaan. Soittelin siinä aamulla seitsemältä ja herättelin kaikki, että oon päässy sisään. Oli niin mahtava olo!!

Kävin katsomassa omat vastauspaperit yliopistolla. Ihan mielenkiinnosta halusin nähdä, miten tehtävät on arvosteltu ja onko pisteet laskettu oikein. Älytöntä oli, että tuolla toisella hakukerralla, jolloin pääsin sisään, niin en ollut saanut yhtään pistettä fysiikan tehtävistä - pelkkä pyöreä nolla. Eli käytännössä pääsin sisälle pelkällä biologialla ja kemialla.

Mun oli alunperin tarkoitus käydä kuitenkin vielä yksi vuosi farmasiaa, jotta valmistuisin farmaseutiksi, koska kyseessä on vain 3 vuoden koulutus. Sen jälkeen voisin sitten aloittaa hammaslääkisopinnot, eli tarkoituksena oli lykätä vuodella aloittamista. Mietin sitten, että kuinkahan motivoitunut olisin viimeisen vuoden farmasialla, kun tietäisin kuitenkin vaihtavani alaa. Lopulta sitten päätin jättää farmasian kesken ja aloittaa hampaan opinnot syksyllä 2011. Kävin kuitenkin kesän aikana 1. apteekkiharjoittelun loppuun ja jatkoin sitä vielä joulukuun puolella, jotta sain 3 kuukautta täyteen. Ajattelin, että siitä on hyötyä, jos minusta joskus tuntuu, että haluan vielä myöhemmin jatkaa farmasian opintoja. Päivääkään en oo näin jälkeen päin katunut, että päätin aloittaa hampaan opinnot heti, kun pääsin sisään. Nyt sitten melkein 4 vuotta näitä opintoja jo takana ja enää 1 edessä - aika on mennyt kyllä tosi nopeasti! :)

OSCE lähestyy

Meillä oli tänään info OSCE-tentistä, joka järjestetään 24.4.2015. OSCE-lyhennehän tulee sanoista Objective Structured Clinical Examination. OSCEssa mitataan käytännön taitoja ja se tuleekin olla läpi, jotta saa ensi kesäksi viransijaiskelpoisuuden. Käytännössä tenttiin tulee opiskella kaikki tähän mennessä opetetut asiat.

OSCE on valtakunnallinen ja sen suorittaa Oulun lisäksi myös Kuopion, Turun ja Helsingin 4. vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijat samaan aikaan. Simuloituja tilannerasteja on 12 kappaletta, jotka tulee opiskelijan suorittaa itsenäisesti. Rasteilla voi olla palkattuja näyttelijöitä ja opettaja on vieressä arvioimassa ja pisteyttämässä opiskelijan suoritusta. Jos 5 rastia menee hylätyksi, ei pysty enää uusimaan OSCEa, eikä siten saa viransijaiskelpoisuutta kesälle, joten vähän jännittää!

Oulussa meitä on n. 50 tentin suorittajaa, joten meidät jaettiin kahtia. Puolet siis suorittaa tentin aamupäivällä ja puolet iltapäivällä.

Pitää kyllä alkaa suunnittelemaan, miten alkaa lukemaan tuohon. Varmaan pääsiäisloma olis hyvä käyttää lukiessa ja kertaillessa. Tuli jotenkin ihan samanlainen fiilis, kun ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa tuon infon jälkeen.

Hiukan aaltoilevana kulkee tuo stressi. Välissä kokee, että osaa jonku homman tosi hyvin klinikassa ja välillä tulee sitten älyttömiä epätoivon hetkiä. Mutta kai tää kaikki kuuluu oppimiseen? :) Nyt tuntuu jo, että ois viikonloppu alkanu, ku tänään oli viikon viimenen potilasvuoro! Huomenna saa vaan istua luennolla. Ei se ennen tuntunu niin rennolta, mutta jos vertaa, että potilastöissä pitää olla skarppina koko ajan, niin siihen verrattuna se tuntuu! Tietty potilastyöt on ehdottomasti kivoja. En nimittäin jaksais luennoilla istuskella kuitenkaan aina 8 tuntia päivässä :)

Nyt Finnkinoon super-päiville rentoutuu!! :))

Juurihoidon harjoittelusta

Kolmantena opiskeluvuotena harjoiteltiin marras-joulukuussa juurihoidon tekemistä. Meille jaettiin kipsiblokkiin kipsattuja oikeita hampaita, joilla pystyi harjoittelemaan. Harjoiteltiin tosiaan juurihoidon tekemistä käsin, vaikka nykyäänhän sitä tehdään enemmän koneellisesti. Vasta käsin tehdyn juurihoidon jälkeen saa harjoitella koneellista juurihoitoa.

Miksi joudutaan tekemään juurihoitoa?

Yleisin syy hampaan juurihoitoon on se, että hammas on tulehtunut tai nekrotisoitunut. Tulehdus voi johtua esimerkiksi siitä, että karies ulottuu hammasytimeen saakka tai hammas voi olla osittain frakturoitunut. Joskus tulehtunut hammas ei oireile lainkaan, mutta toisinaan se voi oireilla kovastikkin. Oireet eivät usein suoraan korreloi tulehduksen vakavuuteen. Kuitenkin, jos hammas kipuilee useamman minuutin yhtäjaksoisesti, häiritsee yöunta tai reagoi voimakkaasti kuumalle/kylmälle, niin on todennäköistä, että hammasydin on vaurioitunut palautumattomasti. Hampaasta voidaan ottaa röntgenkuvan, josta voidaan havaita mahdollisia tulehdusmerkkejä. Kuitenkaan aina röntgenkuvastakaan ei voida havaita tulehdusta. Jos hammas on päässyt pahasti tulehtumaan, niin hammas ei välttämättä puudu helposti. 

Kun juurihoito aloitetaan, tulee hammas puuduttaa riittävän hyvin. Aluksi porataan hammas auki riittävän laajasti, niin, että nähdään hammasytimen pohja ja kanavien suut.

Tässä yhden hampaan cavumin avaus (ei ehkä vielä ihan riittävä :))

Kun kanavat on löydetty ja ns. hampaan cavum avattu, pitää erityisesti huolehtia, että cavumiin ei pääse sylkeä, sillä syljessä on aina bakteereita. Siksi meitä opetetaan käyttämään kofferdamia.

Kofferdamin asettamisen ja sen desinfioinnin jälkeen kanavia aletaan preparoimaan juurihoitoneuloilla. On myös tärkeää samalla desinfioida kanavia riittävästi. Huuhteluaineena käytetään yleisesti natriumhypokloriittia. Preparoinnin päätteeksi voi huuhdella EDTA:lla, mutta ei sekaisin natriumhypokloriitin kanssa, sillä muutoin se aiheuttaa juurikanavan seinämän resorptiota. Fantomissa käytettiin natriumhypokloriitin sijaan harjoittelutilanteessa etanolia, sillä natriumhypokloriitti sillä esimerkiksi iholle joutuessaan se polttaa sitä.

Kanavien preparoinnin ideana on karkeasti sanottuna saada kaikki hampaan hermot ja verisuonet poistettua, koska tämä kudos on usein tulehtunutta. Preparointi aloitetaan pienillä avaajaneuloilla. Käytetään apuna Apex-mittaria (sähköistä mittalaitetta), joka kertoo kanavan pituuden. Laite mittaa virtapiirin vastusta, joka on juuren kärjen (foramen apikalen) kohdalla vakio. Kun kanavat on saatu mitattua apex-mittarilla tiettyyn pituuteen ja laajennettua vähintään 15-avaajaneulalla tässä pituudessa, on hyvä ottaa röntgenkuva, eli ns. neulakuva hampaasta, niin että 15-neulat ovat avatuissa kanavissa. Neulakuvasta voidaan vielä tarkistaa työmitta, jolla kanavaa preparoidaan. Tämän jälkeen Apex-mittaria apuna käyttäen laajennetaan kanavat tietyn laajuisiksi.

Kanavien preparointia

Kun kanavat on saatu laajennettua otetaan guttaperkkanastojen avulla kanavasta täyttönastakuvat. Eli guttaperkkanastat (täyttönastat) laitetaan kanaviin työmittaan saakka ja otetaan röntgenkuva. Röntgenkuvasta nähdään, ovatko guttaperkkanastat riittävän kokoiset täyttämään kanavan. Jos kuva näyttää hyvältä aletaan täyttämään kanavat guttaperkkanastojen ja tiivistysnastojen avulla. 

guttaperkkanastojen sovittelua

Kanavat tulee kuivata paperinastoilla ennen täyttöä. Guttaperkkanasta ja tiivistysnastat kastetaan desinfioinnin ja kuivamisen jälkeen sealerissa ennen kanavaan laittoa. Sealeri mahdollistaa täytteen tiiviyden yhdessä täyttönastojen kanssa paremmin kuin täyttönastat yksin. Ensin laitetaan guttaperkkanasta preparointipituuteen saakka kanvaan. Käytetään sormitäppäintä, jonka avulla tehdään tilaa tiivistysnastalle kanavaan ja laitetaan tiivistysnasta tähän kohti. Käytetään taas sormitäppäintä uudelle tiivistysnastalle. Tehdään tämän niin monta kertaa, jotta saadaan kanava tiiviiksi. Tämän jälkeen poltetaan guttaperkka- ja tiivistysnastat liekillä lämmitetyn ekskavaattorin kanssa kanavan suille saakka. Otetaan vielä tämän jälkeen röntgenkuva (täyttökuva), jotta voidaan tsekata, että onhan täyttö onnistunut. Lopuksi laitetaan cavit eristeeksi ja väliaikainen täyteaine. Lopullinen paikka tehdään seuraavalla käyntikerralla, kun juurikanavan täyte on riitävän kovettunut.

Juurikanavien lääkitsemiseen käytetään tilanteen mukaan CaOH:ta

Usein juurihoitoa ei saada suoritettua kuitenkaan yhdellä käyntikerralla. Etenkin, jos hammas kipuilee paljon ja on pahasti tulehtunut on parempi lääkitä hammas cavumin tai kanavien avauksen jälkeen. Pahaan tulehdukseen, joka kipuilee voimakkaasti, laitetaan usein duo- tai triotippoja. Muutoin käytetään kalsiumhydroksidia (CaOH), joka ruiskutetaan kanaviin.

Takahampaiden juurihoidot voivat olla hyvin aikaa vieviä, sillä näissä on usein monta juurikanavaa verrattuna etuhampaisiin. Tällöin juurihoito suoritetaan useammalla eri käyntikerralla. Käyntikertojen välissä kanavat lääkitään kalsiumhydroksidilla.

Fantomissa me harjoittelimme juurihoitoa useammalle hampaalle kipsiblokissa. Meillä oli myös mahdollisuus ottaa röngenkuvia hampaista. Aluksi juurihoito-, eli endoharjoituskerrat tuntuivat vaikeilta, mutta pikku hiljaa alkoi tajuamaan, miten homma etenee, kun pääsi sisälle juttuun :)

Tenttiin lueskelua

Tiistaina on iso kasvu- ja kehitysjuonteen tentti, joka käsittelee aika pitkälti lasten hammashoitoa. Alotin lukemisen jo hiukan torstaina. Perjantain ja lauantain luin melkeenpä koko päivän ja en oo vieläkään saanut koko tenttialuetta luettua alusta loppuun, huh! Ärsyttää, kun joutuu osan asioista hyppimään kiireemmin yli, kun ei kerta kaikkiaan riitä kapasiteetti käsitellä kaikkea. Tykkään enemmän, että tenttialueet on pienempi, niin ne on paremmin hallittavissa. Ei tää oo kuitenkaan, kun 7,4 opintopisteen kurssi, mutta tenttialue tuntuu isommalta, kun vertaa esimerkiksi, että ensimmäisen vuoden anatomian kurssi oli 22 opintopistettä.

Ensi kesänä olisi tiedossa kesäkandin töitä. Eli tää kevät hieman stressaa, jotta saa kaikki tentit läpi ja suoritteet kasaan klinikassa. Parodontologisia hoitoja pitää suorittaa tietyn verran suppeista vaikeampi asteisiin paroihin, mutta uskon, että ne tulevat kyllä täyteen. Hampaan poistojakin on kertynyt mukavasti, kun 10-15 poistoa pitää olla kesään mennessä. Näyttöpoisto, joka tehdään itsenäisesti opettajan valvonnassa, on kuitenkin vielä tekemättä. Yleensä neljännen vuoden näyttöpoisto tehdään yläviisurilla, sillä se on helpompi poistaa kuin alaviisuri. Tietenkin kesätöissä tulee vastaan molempia poistoja, mutta sieläkin tarvittaessa apua saatavilla viereisessä vastaanottohuoneessa :)

Kariologisista suoritteista jää yleensä kiinni, saako kaikkia suoritteita täyteen. Paikkauksia pitäisi olla tehtynä ennen kesää 40 ja avattuja sekä täytettyjä juurikanavia 10. Pitää siis vaan toivoa, että potilaat tulevat paikalle aina sovittuina aikoina, jotta kaikki onnistuu suunnitellusti. Tottakai välilä tulee perumisia jopa samana aamuna, mutta silloin pystyy ilmoittamaan itsensä särkylistalle. Särkylistan on mahdollista saada päivystyspotilas, jolta on etukäteen kysytty, haluaako hän tulla opiskelijalle potilaaksi. Joskus käy niinkin, että särkylistalta ei saa omalle potilasvuorolleen potilasta, mutta silloin voi kirjoitella potilaspapereita, terotella hammaskiven poisto -instrumentteja ym. Tekemistä aina riittää.

Juurihoidon harjottelua fantomissa

Pitäisi siis tehokkaasti osata käyttää kaikki mahdolliset potilasvuorot. Meillä on 4 potilasvuoroa viikossa, jotka ovat noin 4 tunnin mittaisia. Samalle vuorolle voi ottaa montakin potilasta siis tietenkin eri aikoihin. Lisäksi noin kerran viikossa yhdellä potilasvuorolla on opettajien määräämä polivuoro. Polivuoroja on mm. kirurgian poli, limakalvopoli, tk-poli, särkypoli, hamsu, röntgenpoli, orton poli, lasten poli ja 3-vuotiaiden poli.

Kirurgian polille tulee ennalta sovitut potilaat hampaan poistoon. Kirurgian polilla, kuten muulloinkin hampaan poistoissa, opettaja on lähes koko poiston ajan läsnä ja neuvomassa. Limakalvopolille tulee potilaita, joilla on limakalvomuutoksia, niin yleensä kontrollikäynnille, jossa seurataan muutoksia. Joissakin tilanteissa otetaan myös koepaloja. Tk- ja särkypoli ovat melko saman tyyliset ja niihin tulee yleensä päivystysluontoisia potilaita. Näillä poleilla harjoitellaan siis päivystystilanteita ja opettajan saa kutsua tarkastamaan välivaiheita heti jonon ohi siinä missä muut joutuvat odottamaan opettajan tuloa. Hamsussa ollaan seuraamassa tai avustamassa kirurgisia leikkauksia ja kontrolleja hammas- ja suusairauksien klinikalla OYS:ssa. Röntgenpoli on myös OYS:n puolella ja sielä opetellaan asettelemaan potilaita ortopantomografisiin röntgenkuviin. Kuvien asettelun lisäksi voi harjoitella ortopantomografisten röntgenkuvien lausumista, mistä saa myös suoritteita, kuten kuvien asettelustakin. Orton polille tulee oikomispotilaita joko kontrollikäynnille tai sitten ns. ensiapukäynnille, jos esimerkiksi oikomiskoje on irronnut tai rikkoontunut. Lasten polilla paikataan lasten hampaita. Tänne opettajan saa myös kutsua jonon ohi, jotta lapsen hammashoitokäynti ei veny liian pitkäksi. 3-vuotiaiden polilla taas harjoitellaan 3-vuotiaiden hampaiden tarkistusta.

Lähes kaikilla polivuoroilla on opettaja läsnä tai ainakin heti kutsuttavissa paikoille. Normaali salivuorollakin opettaja kutsutaan boxissa olevalla tietokoneella listan kautta paikalle hyväksymään tietyt välivaiheet, mutta tietyillä polivuoroilla opettajan saa heti jonon ohi.

Mutta nyt pitää suunnata sunnuntaijoogaan hetkeksi rauhottumaan ja sitten jatkamaan taas tenttiin lukemista! :)