aneska's blog

aneska's blog

torstai 6. lokakuuta 2016

Hetken hiljaiseloa

Pitkän ajan oon nyt pitänyt hiljaiseloa ja kävi myös mielessä kirjoittelun lopettaminen. Viimeisen vuoden aikana oli kyllä energiatasot niin alhaalla, että ei hirveänä riittänyt aikaa millekään "ylimääräiselle" kuin koululle. Lisäksi oli sellainen fiilis, vaikka tuntui, että eli pelkästään koululle, niin halusi ottaa siitä ihan kaikki irti.

Meillä on kyllä tosi ihana kurssi ollut ja paljon on tehty ja koettu yhdessä kaikenlaista. Tavallaan oli ihana, kun oli joku tuki, kenelle avautua opiskelujutuista/kiireestä, sillä ei kukaan joka ei ole tuolla koulussa, niin sitä voi ymmärtää. Samanlailla, ku enhän mäkään voi ymmärtää millaista on opiskella esimerkiksi oikiksessa. Tietenkin välillä klinikassa myös tunteet kuumeni ja mietittiin, kuka oli ylimääräisillä vuoroilla ja kuka sai enemmän etuoikeuksia, mutta se johtui osittain siitä stressistä, saako itse kaikkia suoritteet kasaan ja valmistuuko koskaan. Aina tuntui, että juuri omat potilaat jätti tulematta ja itselle koitui ne vaikeimmat juurihoidot, joita tehtiin vähintään viiden 4 tunnin mittaisen klinikkavuoron ajan. Mutta kyllä se kaikki opetti tosi paljon. Ja kyllä se vaatii ehdottomasti myös paljon potilaalta sinnikkyyttä ;)

Oulussa on klinikkavaatimukset todella korkeat ennen kuin pääsee kesäkandiksi/valmistuu. Mutta loppujen lopuksi se on mielestäni vain tosi hyvä asia. Valmistumisen jälkeen on sitten paljon valmiimpi työelämään, kun on tehnyt enemmän toistoja. Se, että on tullut vastaan myös niitä epäonnistumisia opiskeluaikana opettaa ehkä eniten. Lisäksi epäonnistumiset on aina helpompi kohdata klinikassa kuin kentällä, vaikka tottakai niitä tulee vielä työelämässäkin vastaan. Koen itse ainakin, ettei sitä koskaan tule olemaan valmis. Myönnän kyllä, että 4.vuosi meni täysin suoritepainotteisesti. Masennuin aina, kun tuli vastoinkäymisiä ja stressasin, että en pääse kesäksi töihin. Unohdin ajatella, että nämä ovat juuri niitä tilanteita, joista oppii.

Mahtava tunne oli, kun alkoi viimeisen vuoden keväällä näyttämään siltä, että saa oikeasti kaikki vaadittavat suoritteet täyteen ja potilaiden hoidot valmiiksi. Ymmärsi vihdoin, että kyllä sitä oikeasti selvisi viimein vaikeuksien kautta voittoon. Vaikka tietenkin jatkuvasti pienesti pelotti, oliko unohtanut jotakin ja homma kosahtaa. Vihdoin pystyi huokaisemaan, kun tarvittavat suoritteet oli kirjattu yliopiston tietokantaan :)

Klinikkapaidan jäädytys

Kaikki proteesityöt klinikka-ajalta


Viimeinen klinikkapotilas hoidettu, voittaja-fiilis!

Periaatteessahan meidän kurssi ei virallisesti valmistunut tänä keväänä. Me valmistutaan nimittäin uuden opetussuunnitelman mukaisesti ja meillä on edessä vielä 6 kuukauden mittainen syventävä käytännön harjoittelu. Silti juhlittiin valmistujaisia kevään lopussa, kun kaikki eivät ole vielä ehtineet karata harjoittelun perässä ympäri Suomea.

Valmistujaisista (kiitos kuvasta Jere Jyränki)

Juhlien jälkeen koulun loppumisen kruunasi kurssimatka, jonne lähti 14 meidän kurssilaista. Varmaan olisi lähtenyt enemmänkin, mutta osa oli sopinut jo töitä matkan ajalle, kun se järjestettiin touko-kesäkuun vaihteessa. Lähdettiin kurssimatkalle Espanjaan Benidormin lähellä sijaitsevaan Calpen kylään. Majoituttiin kaksikerroksisessa villassa, jossa oli oma piha ja uima-allas.

Biitsiä

Reissu oli täynnä aurinkoa ja hyvää mieltä, kiitos meidän huipun porukan. Yllätyin, että oltiin tosi aktiivisia ja touhuttiin joka päivä kaikenlaista. Vuokrattiin 2 kuuden hengen autoa ja käytiin niillä Benidormin lisäksi Valenciassa päiväreissulla. Vaikka kyllä pari biitsipäivääkin onneksi matkaan mahtui ja pitihän yksi vesipuistopäiväkin olla.


Meidän huippu porukka!