aneska's blog

aneska's blog

lauantai 10. tammikuuta 2015

Karibian risteily ja Miami 2/2


Matkalla George Towniin Cayman saarille
Ensimmäinen paikka minne laivalla pysähdyttiin oli kahden päivän risteilemisen jälkeen George Town Cayman saarilla. Laivasta lähtemisessä oli vähän jonottelua, sillä laivasta oli kuljetus George Towniin pienempien veneiden avulla, jotka lähtivät vasta, kun olivat täynnä. George townissa kiertelimme aluksi pikku kauppoja. Sää oli ihan mieletön, joten päätimme lopulta ottaa taxin Seven mile beachille. Päivä menikin auringosta ja kylmistä virvokkeista nauttiessa. Käytiin myös meressä uimassa. Vaikka ei kauheana kierrelty ympäriinsä, niin mulle tuli vahvasti sellanen fiilis, että tänne voisin matkustaa kyllä uudestaankin. Aurinkoa, meri, kuulemma mahtavat snorklausmahikset ja jotenkin niin chilliä ;)

Heti toisena päivänä oltiin Falmouthissa Jamaikalla.

Sataman turistirysä
Shoppailin vähän ja löysin selfietikun, mikä mun oli ihan pakko ostaa. Tässä alla innostuksessa sillä napsittuja kuvia.






Mentiin ilmeisesti Royal Caribbeanin oman sataman ulkopuolelle katselemaan meininkiä, missä ei tuntunut kovin paljon turisteja menevän paikallisia kylläkin. Käytiin paikallisessa pubissa istuskelemassa ja nauttimassa mitäs muutakaan kuin Red Stripesia, kun Jamaikalla ollaan.



Olin odottanut Jamaikaa melkein eniten paikoista, joissa risteilyllä käydään. En osaa oikein sanoa, millainen kuva paikasta jäi, kun hiukan sateinen ja pilvinen sää vaikutti osittain fiilikseen ja toimintaan. Rannalle ja snorklailemaan olisi täälläkin päässyt jonkin matkan päähän taxilla, mutta sään puolesta se jäi nyt tosiaan välistä.


palanut rakennus
katukuvaa
Viimeinen pysäkkimme oli heti seuraavana päivänä Jamaikan jälkeen Labadee Haitilla.

Näkymä hytin parvekkeen ikkunasta




Laiva parkissa


Labadeessa oli kyllä todella nättiä. Emme kuitenkaan varmasti nähneet todellista Haitia. Satama, johon saavuimme oli ilmeisesti Royal Caribbeanin omistama ja alue oli aidattu, joten sen ulkopuolelle ei pahemmin nähty. Alueella oli vaikka minkälaista aktiviteettia snorklailusta, riippuliitoon ja vesijetteihin. Aktiviteetit olivat samoja, mitkä olisi voinut varata laivalla jo etukäteen. Me varasimme aktiviteetit vasta paikan päällä, niin ne olivat hiukan edullisempia. Varaus tehtiin muistaakseni hytin numerolla ja omalla nimellä. Kuitenkin jos ehdottomasti haluaa jotakin tiettyä juttua tehdä, niin kannattaa se varata siinä tapauksessa etukäteen, jotta varmasti mahtuu mukaan. Retket ja aktiviteetit voi varata laivalta jo heti risteilyn ensimmäisenä päivänä.

Osa meidän porukasta kävi testaamassa 180 metrin korkeudesta lähtevän kaapeliradan. Aluksi käytiin ohjeet läpi ja sitten lähdettiin autolla ylös vuorelle.  Eka tehtiin harjoituslasku matalammalta, jonka jälkeen pystyi kieltäytymään laskusta ja sai vielä rahat takaisin tässä vaiheessa. Lopullisesta laskeutumisesta ei saanut mielellään enää sen jälkeen kieltäytyä.

Ohjeistuksessa
Kaapelirataa pitkin liukumista



Kaapelirata oli kuulemma hauska ja ollut hintansa väärti (100 dollaria). Itse en olisi noin korkealla uskaltanut, vaikka vauhti ei ilmeisesti ollut paha.

biitsiä



Loput meidän porukasta (minä mukaan lukien) kävi snorklailemassa koralliriutalla. Meidät kuljetettiin satamasta veneellä koralliriutalle. Varusteina meillä oli kelluntaliivit, räpylä ja snorkkelit, jotka saatiin veneestä. Opas tuli meidän kanssa veteen ja näytti ja kertoi mitä kaikkea vedestä löytyi. Snorklailu oli kyllä kivaa, mutta hiukan heikko uintitaitoisena oli hankalaa, kun ihmisiä oli niin paljon ja piti jatkuvasti väistellä muita. Tyydyin sitten snorklailemaan hiukan etäämmällä. Mutta oli kyllä mieletöntä, miltä veden alla näytti. Pakko kyllä uudestaankin käydä testaamassa. Lopussa, kun lähdimme koralliriutoilta takaisin satamaa kohti, meille tarjoiltiin veneessä maukkaita rommipunsseja - aika jees! Snorklailureissu oli mielestäni yllättävän edullinen: 55 dollaria.


Päivän ruuat ja juomat tuotiin erikseen laivalta Labadeen sataman läheisyyteen ja tarjolla oli samantyyppistä lounasbuffet-ruokaa kuin laivallakin. Muutamia paikallisia kauppiaita ja muusikkoja näkyi satama-alueella, mutta muutoin paikalliset olivat tosiaan aitojen toisella puolella.

Haitin pysäkin jälkeen lähdimme seilaamaan kohti Miamia. Seuraava päivä oli aikaa vielä nauttia risteilystä ja viimeisen päivän aamuna saavuttiin Miamiin.


Miamissa meidän hotelli oli tosiaan ihan rannan tuntumassa Miami beachilla, niin päästiin heti nauttimaan auringosta rannalla. Käytiin sitten toisena päivänä shoppailemassa USA:n isoimmassa outlet keskuksessa Sawgrass Millsissa. Mentiin bussilla Sawgrass Millsiin, mikä maksoi edes takaisin 15 dollaria. Katottiin netistä, miten busseja lähtee Miami Beachilta Sawgrassiin ja saatiin selville, että ainakin Hiltonin edessä on yksi pysäkki. Käveltiin sitten South Beachilla sijaitsevaan Hilton-hotelliin kyselemään asiasta ja saatiin sieltä ostettua bussiliput ja myös tarkempi aikataulu, milloin seuraava bussi lähtee. Bussi kierteli ympäriinsä ottamassa ihmisiä kyytiin, joten bussimatka kesti 2 tuntia. Meitä oli sen verran iso porukka, että meille ois ehkä tullu edullisemmaksi ja nopeammaksi ottaa taxi, mutta tulipa tuo bussiki testattua.

Sawgrass Mills oli kyllä mielettömän kokoinen ja meillä meni alku hiukan harhailuksi sielä. Olisi kannattanut heti aluksi suunnitella kartalta, että missä liikkeissä haluaa käydä. Aikaa vei myös pitkät jonot sovituskoppeihin ja kassoille. Porukkaa oli paljon liikenteessä myös sen takia, että joulu oli lähellä. Esimerkiksi ylipäätään Michael Korsin liikkeen sisälle oli jono. Olihan tuolla Outlet keskuksessa edullista, mutta itse ehkä mieluummin seuraavan kerran shoppailen muualla Miamissa. Mutta, jos innostuu tuonne lähtemään, niin kannattaa tosiaankin varata koko päivä aikaa. Bussiaikataulut takaisin taisivat olla klo 16 ja 19, joten lähdettiin sillä aiemmalla, jotta ehdittäisiin vielä viettää mun viimestä iltaa Miamissa. Bussiin mentiin Sawgrass Millsin puolellakin samalla lipulla kuin, millä oltiin tultu, joten se kannattaa pitää tallessa.

Korkattiin vähän laivasta ostettua Smirnoff vodkaa ja laittauduttiin hotellihuoneessa. Aika hyvä meininki oli päällä. Lähdettiin kävelemään kohti North Beachia ja bongattiin väliltä hyvä texmex-ruokapaikka.





Hotellihuoneessa fiilistelyä

Käytiin syömisen jälkeen vähän tsekkailemaan yömeininkejä ja jotenki eksyttiin Twistiin. Käytiin sen jälkeen vielä jossain karaokepaikassa matkan varrella ja hotellin vieressä olevassa kunnon jenkkibaarissa.



Pari kuvaa Twististä

Oli kyllä ihan mieletön reissu! Ehdottomasti uudestaan risteilemään ja jenkkeihin. Suunniteltiin, että seuraava risteily sitte sille uudelle isoimmalle laivalle, joka on valmistumassa. Oli niin rentoa ja huippua. Suosittelen kaikille!: )) 

torstai 8. tammikuuta 2015

Karibian risteily ja Miami 1/2

Käytiin ystäväporukan kanssa Karibian risteilyllä heti joululoman alussa. Laiva oli vuonna 2008 Turussa valmistettu Independence of the Seas ja risteily oli kuuden yön mittainen. Risteily lähti Miamista ja sen aikana käytiin Georgetownissa Cayman saarilla, Falmouthissa Jamaicalla ja Labadeessa Haitissa.

Varattiin joulukuun risteily hyvissä ajoin jo helmi-maaliskuussa Kalevatravelsilta. Tällöin hintaa ei tullut paljoa, sillä lähempänä lähtöajankohtaa hinnat pomppaavat helposti yli tonniin jopa ei-parvekkeelliselle hytille. Suosittelen kuitenkin ehdottomasti parvekkeellista hyttiä. Meillä oli esimerkiksi viereiset parvekkeelliset hytit, joiden parvekkeet sai kivasti yhdistettyä.


Lensimme ensin Finnairilla New Yorkiin, josta meillä oli jatkolento Miamiin. Heti tuli pientä jännitystä Helsinki-Vantaalla, sillä vaikka olimme varanneet samat lennot, niin osalla porukkaa olikin eri jatkoyhteys New Yorkista Miamiin ja vaihtoaikaa 40 minuuttia, mikä ei todellakaan tulisi riittämään ajallisesti maahantulotarkastuksiin ym. Ei oltu aikaisemmin hoksattu seurata noita aikataulumuutoksia, mitä American Airlinesilta oli tullut sähköpostiin, mutta oli tosi ärsyttävää, kun itse oltiin kuitenkin varattu aikaa about pari tuntia tuohon vaihtoon.

Kun tultiin New Yorkin lentokentälle, niin meitä olikin vastassa lentokentän henkilökuntaa ja saatiin jonkinlaiset oranssit Express-lipukkeet, joiden avulla sai ohitella kaikki maahantulotarkastusjonot ym. jotta mahdollisesti kerettäisiin koneeseen. Osa kerkesikin koneeseen, mutta minä jäin yhden ystäväni kanssa odottamaan matkalaukkuja, jotka tulivat melkein viimeisten joukossa, joten missattiin sitten jatkoyhteys. Onneksi saatiin kuitenkin uudet ilmaiset liput seuraavalle lennolle Miamiin parin tunnin päähän, jolla loput meidän ystäväporukasta oli tulossa, joten loppu sujui ihan ongelmitta :)


Yövyttiin Miamissa Clarion Inn & Suites Miami Airportin lentokenttähotellissa, jonne meni kentältä ilmainen shuttlebus-kuljetus ilmeisesti puolen tunnin välein. En edes tajunnut, että lentokenttä ja kiitorata oli niin lähellä, mitä hotellihuoneen ikkunasta aamulla otetusta kuvasta näkyy. Hyvin sai nukuttua, eikä kuulunut yllättäen mitään ääntä.


Aamiainen oli hyvä, vaikkakin munakokkeli maistui jauheesta tehdyltä. Parasta oli, kun sai itse valmistaa vohveleita!

Ei hirveästi ehditty vielä Miamia itsessään tsekkaamaan, sillä menimme heti seuraavana päivänä satamaan taxilla (jonne matkaa oli noin 50km). Taxi maksoi about 70-80 dollaria. Sataman vieressäkin olisi ollut lentokenttä, joten jos haluaa suoraan lentokentältä risteilylle, niin kannattaa varmaan matkustaa sen kautta.

Risteilyporukka

Satama-aluetta

Meidän paatti
Tosiaan tämä oli ensimmäinen Karibian risteily meille kaikille. Valitsimme lyhyen kuuden yön risteilyn, sillä lyhyemmillä risteilyillä on ilmeisesti enemmän nuorta porukkaa ja pidemmillä taas enemmän eläkeläisiä. Laiva oli ihan mieletön! Tämmöiselle ruotsin risteilyillä kävijälle on ihan uskomatonta, että yhdessä laivassa voi olla surffisimulaattori, juoksurata, kiipeilyseinä, luistelukenttä, vesipuisto, casino sekä täysimittaiset koripallo- ja lentopallokentät. Tuntui, että ei ihan tuossa kuudessakaan päivässä kerennyt koko laivaa kiertää läpi.

Bye Bye Miami !



Vesipuistoa ikkunan läpi kuvattuna

Uima-altaita ja ulkoilmaelokuvateatteri

Promenadi 

Juoksurata

Kappeli ylimmällä kannella

Jenkkibingo erosi niin suomalaisesta ! Huh, mitä energiaa ! :))






Parvekkeella chillailua

Street partyt

"YMCA" esiintymässä

Kaikki ostokset laivassa tapahtuivat ainoastaan Seapass-kortilla, jotka saatiin laivaantulotarkastuksessa. Eli siis käteistä ja luottokorttia tai muutakaan ei tarvittu laivalla. Maissa oli sitten eri asia. Maihin mentäessä ja laivaan tullessa piti Seapass-kortin kuitenkin aina olla mukana.

Laivalla oli yllättävän hyvät shoppailumahdollisuudet. Löytyi merkkilaukkuja ja aurinkolaseja sekä erilaisia koruja ja tuliaiskrääsää ym. Hinnat olivat aika samat kuin maissakin jenkeissä joidenkin tuotteiden kohdalla jopa enemmän. Joka päivä oli kuitenkin hyviä tarjouksia, josta pystyi shoppailemaan edullisemmin. Alkoholikauppa löytyi myös, mutta juomat sai käyttöönsä vasta viimeisenä päivänä.

Guessin laukkuja -30% alennuksella!!

Meillä kuului risteilyn hintaan kaikki ruokailut sekä Select-juomapaketti, johon kuuluu veden ja alkoholittomien virvoitusjuomien lisäksi kaikki oluet ja alle 8 dollarin viinit. Juomapaketista tulee tarra Seapass-korttiin, jota tulee näyttää juomia tilatessa. Ei kuitenkaan oltu aluksi varmoja, kuuluuko tuohon juomapakettiin ihan kaikki oluet, niin tilailtiin vaan varmuuden varalta Budweiseria ja Budlightia ekana päivänä. Sitten tajuttiin, että siihen kuuluu myös Corona, Redstripes, Stella Artois sekä Peroni ja jopa Smirnoff Ice. Vikoina päivinä tajuttiin, että tuohon meidän juomapakettiin kuuluu valkkarin ja punkun lisäksi myös alle 8 dollarin kuoharit. Eli paketti oli ihan yllätyksiä täynnä meille :)



Tosiaan aina, kun kävi tilaamassa jotain juotavaa, niin Seapass-kortti piti leimata ja tuli allekirjoitettava kuitti. Yksi henkilö pystyi myös tilaamaan monelle samaan aikaan ottamalla toistenkin kortit mukaan tiskille, sillä kaikkien kortit leimattiin erikseen. Ainoastaan yhdeltä tarjoilijalta tuli tästä negatiivista sanomista koko risteilyn aikana, sillä hän ei näe missä kunnossa kaikki on. Laivalla ei kyllä näkynytkään mitään super ruotsin laiva -meininkiä. Jatkettiin kuitenkin samaan malliin tilailua, ettei kaikkien tarvitse esim. poreammeesta raahautua tiskille ;) Kuitissa oli myös erillinen kohta, jos halusi antaa tippiä. Mietittiin tuota pitkään, että "pitääkö" meidän antaa tippiä, kun meillä kuului palvelumaksut, eli tipit periaatteessa risteilyn hintaan. Useimpien tilauksien yhteydessä ei kuitenkaan annettu tippiä, mutta silloin tällöin kyllä.




Ruokaa sai tosiaan jatkuvasti ja aina, kun oli nälkä ja vaikka ei ois ollutkaan nälkä niin ruoka oli liian hyvää. Aamupala tarjottiin 12. kannella normaalisti buffettina, mutta 3. kannella oli pöytiin tarjoilu. Eksyttiin sinne vahingossa ensimmäisenä aamuna, kun ei tiedetty buffetista. Meidät ohjattiin samaan pöytään parin kolumbialaisen ja amerikkalaisen kanssa. Pikkusen hiosti puhua smalltalkia englanniksi heti aamusta, kun on muutenkin jumissa, eikä oo oikeen suomalaisena tottunut. Aamupala tilattiin erikseen listalta pöytään, mikä tuntui myös hiukan sekavalta. Muut aamut käytiinkin sitten syömässä tuttuun ja normaaliin tapaan buffetissa. Aamupalan olisi myös voinut tilata hyttiin ilmaiseksi. Lounas- ja ilmeisesti illallisbuffet tarjoiltiin myös 12. kannella. Lounaan ja illallisen välissä oli snack-tarjoilua samassa paikassa, mikä ei ihan kamalasti poikennut lounaasta muuten kuin, että tarjoilupöytiä oli vähemmän esillä. Lisäksi promenadilla oli tosi hyvä pizzapaikka ja kahvila, josta sai myös ruokaa.

Huippu lohikatkarapurulla-härdelli alkupala

Creme Brulee
Illallinen käytiin aina syömässä erillisessä dining-salissa, joka määräytyi hyttien mukaan. Illalliseen sai valita listalta alkuruuan, pääruuan ja jälkiruuan. Varattiin sama illallispöytä koko risteilyn ajaksi, mikä toimi hyvin, sillä meillä oli hauskat tarjoilijat ja viinikassa. Ruokalistan ruuat vaihtuivat joka ilta, mutta tietyt ns. perusravintolaruuat säilyivät samana. Oli hauska testailla aina eri ruokia ja ihan uusiakin juttuja, mitä ei tulisi Suomessa ravintolassa tilattua, kuten etanoita.

Meidän risteilyn aikana oli kaksi kertaa formal dinner, eli hienompi ruokailu, johon meidän seurue pukeutui tummiin pukuihin lukuun ottamatta tietenkään mua. Mulla oli ensimmäisellä kerralla hiukan yli polven pituinen mekko ja toiselle kerralle ostin George Townista koko pitkän sinisen iltamekon. Olisi tuolla formal dinnerissä pärjännyt varmasti vähemmälläkin panostuksella, mutta meistä oli kiva, kun sai oikein laittautua kunnolla.


Formal dinnerin lisäksi illallisilla oli myös muita teemoja, joista me bongasimme jonkinlaisen hawaji-teeman (en muista enää tarkalleen nimeä), kuten alla olevissa kuvissa näkyy.





Laivalla oli myös maksullisia ruokapaikkoja. Ihmeteltiin hiukan, että miten ne kannattavat, kun ns. ruokapakettiin kuuluva ruoka oli hyvää ja monipuolista. Käytiin kumminkin kerran kunnon jenkkimestassa Johnny Rocketsissa syömässä hampurilaiset. Hampurilaisravintolan ideaan kuului, että tarjoilijat tanssivat aina välissä musiikin soidessa. Tällöin ruokaa joutui kyllä nälkäisenä odottelmaan, mutta olihan tuo ihan hauska paikka ja ruoka oli hyvää. Johnny Rocketsista pystyi muistaakseni tilaamaan mitä vain ainoastaan 4 dollarin lisämaksusta eli ei paha. Kuitenkin pirtelöt eivät kuuluneet tähän tarjoukseen.



Hyttisiivooja Pedro teki pyyhkeistä söpöjä taideteoksia.

Hytti siivottiin 2 kertaa päivässä. Esimerkiksi mä nukuin hytissä, jossa oli lisävuode. Lisävuode oli kätkettynä hytin kattoon ja se jäi kokoamisen jälkeen yläsängyksi, joten se ei vienyt lattialta kauheasti tilaa. Kuitenkin meidän hytin siivooja korjasi lisävuoteen aina pois tieltä päivän ajaksi ja laittoi illalla takaisin. Joka iltasiivouksen yhteydessä meillä tuli hyttiin paperinen tiedote, jossa mainittiin mitä kaikkea ohjelmaa laivalla on seuraavana päivänä ja millaista säätä on luvattu ym.

Noista tipeistä vielä lisää, niin oltiin kuultu tutuilta, jotka olivat aikaisemmin olleet risteilemässä Karibialla, että viimeisenä iltana huoneeseen tuodaan kirjekuoria, joita voi osoittaa halutessaan henkilölle, jolle haluaa antaa tippiä. Ei kuitenkaan oikeen tiedetty, miten tuo kirjekuorijuttu toimii, että pitääkö ne jättää huoneeseen vai miten. Tutkittiin asiaa hieman, niin saatiin selville, että kirje tulee käydä henkilökohtaisesti antamassa sille henkilölle, kenelle haluaa tipit antaa. Oltiin aluksi luultu, että kirjeet voi jättää huoneeseen, jos niihin kirjoittaa saajan nimen, mutta tässä tapauksessa kaikki tipit olisivat menneet huonesiivoojalle. Kerättiin siis yhdessä koko porukalla tipit meidän mielestä eniten mieleen jäänneille henkilöille ja etsittiin heidät käsiimme viimeisenä iltana.

Laivalla on myös lääkäri, jossa jouduinkin kerran käymään. Sain palovamman buffetissa käytettävistä ruuan lämmittimistä ja yritin kysyä tarjoilijalta jääpalapussia tai vastaavaa, niin minut ohjattiin lääkäriin ensimmäiselle kannelle. Oli melko erikoista. Olin yllättynyt, että lääkärikäynti oli ilmainen. En tiedä oliko mun vaiva vaan, niin mitätön vai onko se aina ilmanen tollasissa paikoissa.

Viimeisenä päivänä meidän pitikin poistua heti aamusta laivasta. Satamassa oli onneksi yleinen wifi, sillä koko risteilyn aikana ei päässyt nettiin, sillä hinta oli muistaakseni 23 dollaria tunti, joten melko kallista.

Satamasta olisi päässyt edullisella shuttlebussilla suoraan viereiselle lentokentälle ja jollakin tavalla varmaan mutkan kautta Miami Beachille, jonne suuntasimme seuraavaksi. Pohdimme hetken aikaa kyytivaihtoehtoja, mutta jotenkin homma oli niin sekavaa, että otimme taxin Miami beachille. Hintaa taisi tulla suurin piirtein 70-80 dollaria muistaakseni, mikä ei ollut paha jaettuna seitsemällä.

Miami Beachilla meillä oli majoitus Mercury hotellissa, joka sijaitsi huipusti South beachilla ja hintakaan ei ollut mikään paha. Hotellissa pystyi itse laittamaan jonkin verran ruokaa ja melko lähellä oli pari ruokakauppaa. Olin pari yötä Miamissa risteilyn jälkeen. Sitten suuntasin yksin takaisin Suomeen, kun muut meidän porukasta jäivät vielä jatkamaan reissailua. Taxi maksoi n. 35 dollaria hotellilta Miami International lentokentälle. Olin ensin stressissä, miten pärjäisin lentokentällä, kun se on niin iso, mutta ilmeisesti American airlinesin lennot lähtevät kaikki samasta terminaalista 8. Oli siis aika helppo loppujen lopuksi löytää oikea portti.

Aaton aattona saavuin Suomeen ja tänne olikin tullut kreisit pakkaset - Hrrr !